Tampereen Squashkerho Ry:n Historiikki
Alkuvaihe
Tampere oli järjestyksessä kolmas paikkakunta Suomessa, jossa squashia alettiin pelata. Ajankohtana oli kevät 1972 ja paikkana Insinööritoimisto Ahonen-Ilveskoski Ky:n uusi toimitalo, johon oli rakennettu squashkenttä. Ajatuksen kentän liittämisestä yhtiön uuteen taloon esitti Kalevi Ahonen, toinen toimiston osakkaista. Kentän avajaisiin oli kutsuttu maan silloinen kärkikaksikko Kale Leskinen ja Poku Salo. Insinööritoimiston kenttä ei ollut yleisölle avoin, mutta se keräsi ympärilleen lajista kiinnostuneita tamperelaisia. Syksyllä 1972 perustettiin seura, joka sai nimekseen Tampereen squashkerho. Seuran perustajanjäseninä toimivat Kalevi Ahonen, Esa Nurmi, Erkki Ahmaniemi, Jorma Törönen ja Vilhelm Franck. ”TSK aloitti toimintansa opettelemalla squashia”, tiivisti silloinen sihteeri Esa Nurmi seuran alkuvaiheita. Nurmi työskenteli tuolloin Ahosen toimistossa ja oli sitä kautta tullut squashin pariin. Tamperelaisen squashin keskeisiä vaikuttajia hän oli aina kuolemaansa asti (2002).
Ajan saatossa on TSK:oon sulautunut kaksi seuraa: Manse Squash Racket Club (Tuula Myllyniemi, Pentti Pekkanen) ja SC-2000:n squashjaosto.
TSK:n kotihallina on toiminut vuodesta 1990 lähtien Esa Nurmen perustama GoGo Liikuntakeskus. GoGossa oli alussa kahdeksan squashkenttää, nyt niitä on kuusi. GoGo on tällä hetkellä Suomen kolmanneksi suurin squashhalli, ja toiseksi suurin liikuntakeskus jäsenmäärältään mitattuna. Keväällä 2004 GoGo laajentui Tampereen keskustaan kun GoGo City avattiin Hämeenkatu 9:ään (1900 m² liikuntakeskus). Yhteensä Parkissa ja Cityssä on tarjolla paljon; yli 200 ohjattua tuntia 4 jumppasalissa ja 2 spinningsalissa, 4 kuntosalia, 4 solariumia, miesten VIP-tilat ja tietenkin 6 huipputasoista squashkenttää. Vaahteraparkettilattia, Formula S-seinäpinnoite ja Ellis Pierson-lasiperäseinät tarjoavat täydellisen pelihurmoksen.
Kilpailut
Ensimmäiset squashkilpailut järjestettiin keväällä 1973, nimeltään Neulakilpailut, jossa oli kiertopalkintona Kalevi Ahosen lahjoittama hopeinen Näsinneulan pienoismalli. Voittajaksi selviytyi Kale Leskinen. Neulakilpailut pelattiin kahdesti vuodessa. Toisena pelipaikka oli Tampereen toinen halli, keväällä 1973 valmistunut IlvesSquashin Jäähovi. Vuodesta 1984 olemme järjestäneet squashin ehkä kovimman kilpailun, Tampere Open Squash Tournamentin. Syksyisin pelattava turnaus on aina kerännyt lajin parhaimmiston niin miehissä kuin naisissakin Tampereelle. Osanottomäärä on ollut 100 paremmalla puolella muutamaa poikkeusta lukuunottamatta.
Jäsenmäärä
Seuran jäsenmäärä on liikkunut vuosien varrella 50 – 150 vaiheilla. 90-luvun trendilajit sulkapallo ja salibandy nakersivat jäsenmäärää. Tämän vuosikymmenen pähkinä on ollut hallien muuttuminen jäsenpohjaisiksi, joka on tehnyt lajiin tutustumisen ja ”kerta viikossa” pelaamisen hankalaksi. Toisin ajatellen jäsenyys on tehnyt aktiivipelaajien pelaamisen edullisemmaksi ja oheistoiminnan laajuus on moninkertaistunut.
Menestys
Seuramme on ollut squashissa hyvin menestyksekäs. Valovoimaisimpana tähtenä on loistanut Tuula Myllyniemi, jolla on henkilökohtaisia Suomenmestaruuksia peräti 18! Myös naisjoukkueemme on yltänyt moniin suomenmestaruuksiin. Miesten puolella ihan se terävin kärki on puuttunut; mainittakoon kuitenkin Pentti ”Pena” Pekkasen loistokas ura Suomen kakkospelaajana. Ainoa raivaamaton este Penalle oli Sami Elopuro, joka oli parhaimmillaan maailmanlistan 6. Senioripuolella seurassamme pyyhältää Eira Oinonen, Suomen menestynein senioripelaaja 18 kullalla, 2 hopealla ja 1 pronssilla! Tämän päivän kirkkain tähtemme on Lotta Vuorela. Hänellä on 5 Suomenmestaruutta, joista neljä peräkkäin!
Nykypäivä
Tänä päivänä squash voi paremmin kuin pitkään aikaan Tampereella. Seuran jäsenmäärä on noussut tasaisesti ja lähestymme 100 rajapyykkiä. Mukaan on tullut innokkaita pelaajia niin junioreissa kuin senioreissakin. Tampereen ainoana squashia tarjoamana hallina GoGo on uuden haasteen edessä; kentät täyttyvät jo iltapäivällä ja meno jatkuu iltamyöhään asti. kahden muun tamperelaisseuran NääsSquashin ja Friday Clubin tulo hallille on tuonut piristettä käyttöasteeseen. Rankingissakin on mukana jo yli 70 pelaajaa. Mikäli squashbuumia saadaan tästäkin vielä nousemaan ja käyttäjäkunta vakiintumaan, alkaa yläkerran squashkenttien palauttaminen alkuperäiseen käyttöön olla mietinnän arvoinen asia. Me seuralaiset voimme omalta osaltamme auttaa tätä pyrkimystä ”värväämällä” kavereita seuraan ja saada heidät pelaamaan squashia aktiivisesti. Näen, että squashilla ja TSK:lla on hyvät tulevaisuuden näkymät.
